Gárasavvonis lei gárži. Olu boazu ja gáržžes guohtuneatnamat. Lei 1800-logu loahppa ja 1900-logu álgu.
Boazu čuovui iežas johtolaga nugo álo lei dahkan. Fuolakeahttá konvenšuvnnaid, traktáhtaid ja eiseváldiid mearrádusaid. Johte riikarájiid badjel dálveguohtumiin geasseguohtumiidda, ja nuppe guvlui.
Gárttai gárži go Norga, Ruoŧŧa ja Suopma iešguđet dásis gilde earágo “iežaset” bohccuid guohtumis sin riikkarájiid siskkobealde.
Ruoŧa ja Norgga ráđđehusat šiehtadalle unnidit boazodoalu sivas go Norgga boanddain dadje leat eanet ja eanet dárbu gilvvaeatnamiidda. Norgga áigumuš lei beassat eret visot Ruoŧa sápmelaččain ja sin bohccuin. Boazoguohtunkonvenšuvnnas 1919:s oaffaruššá Ruoŧŧa iežaset sápmelaččaid vuoigatvuođaid nuppe bealde ráji go soabadit Norggain.
Fáhkkestaga Ruoŧabeale davimus siiddat masse stuora osiid iežaset geasseorohagain Norgga bealde. Máŋgasat eai dieđe, go guđđet geasseguohtuneatnamiid, ahte eai goassege šat leat máhccame. Ruoŧa eiseváldit leat dohkkehan politihka mas ulbmilin lea nuvttá váldit Ruoŧa sápmelaččaid vieruiduvvan vuoigatvuođaid Norggas.
Dat lei čuohti jagi áigi. Dalle álggaha Ruoŧŧa bággojohtima, riikkas gevre eret sápmelaččaid vai boazolohku unno nuortan. Johtimat eai lean eaktodáhtolaččat. Eiseváldit bággejedje boazodoalloveagaid ja sin bohccuid oarjjás. Muhto eiseváldit eai háliidan ahte bákkolašvuohta oidno.
Historihkkár Johannes Marainen, gean máttut leat Sárevuomis, muitala ádjás birra guhte ii máhttán čállit iige lohkat ruoŧagiela. Ohcamušas Lappfogdii lei son njuovžilis virggálaš ruoŧagillii allaárvosaččat bivdán ahte son čiežain bártniidisguin ja bohccuiguin beassá johtit Duorbun čerrui.
– Ja de bijai son vel iežas guolgamearkka reivii! Muhto ii han dat goit lean mu áddjá guhte lei čállán reivve, fuomášuhttá historihkkár Johannes Marainen.
Álggos besse veagat válljet gosa johtet. Maŋŋel mearridedje eiseváldit. Ja nihtte sáhkuiguin jus sápmelaččat eai jeagadan. Nu maid dáhpáhuvai ahte Lappfogde bákkuin duoguštii bohccuid ja gáibidii mávssu go veagal dolvo daid Jiellevárrái. Ja lasihii vel sáhku eaiggádii.
Bággojohtimat dáhpáhuvve eanaš 20- ja 30-loguin. Muhtimat maid 1950-logus.
Oktiibuot johte birrasii 500 olbmo 155 veagain ealuiguin Gárasavvona guovllus oarjjás.
Máŋgasiidda lei johtin olmmošlaš roassun. Sii fertejedje fáhkkestaga guođđit buot maid ledje eallimis ceggen. Mánát eai dušše gártan amas guovlluide. Sii biddjoje maiddái amas Nomadskuvllaide eará sámemánáiguin. Muhtimiidda nai dáhpáhuvai ahte šadde uksaguoras nohkkat go eai lean seamma árvosaččat go dat earát! Mánát eai beassan ge hupmat iežaset sámegiela, eaige gávnnadit veagaidisguin guhkit áiggiide.
Sii geat sirdojuvvo álggus ledje boazodoallobearrašat main ledje goarggut Sikku, Utsi, Gaup, Skum ja Turi. Maŋŋel eiseváldit mearridedje sirdit stuora bearrašiid nugo Omma ja Blind veagaid. Sii oaivvildedje diet bearrašat ledje oalle boandát ja jáhkke ahte boazolohku unno mearkkašahtti Gárasavvonis.
Vai eiseváldiin nanno fápmu sápmelaččaid badjel, de mearridedje lága mii attii leanastivrii válddi bákkuin njuovvat bohccuid. Dušše Árjepluoves bággonjuvve 1931:s badjel 7200 bohcco dain ovccinuppelohkái bearrašiin mat ledje sirdojuvvon nuortan.
Guovvamánus 1944:s johttái boazosápmelaš, maŋŋil girječálli, Lars J Walkeapää aktan ovcci bearrašiin ja sin bohccuiguin Nearvaváris. Ealuin lei lossat ja ádjái johtit. Bohccot dovde ahte ii lean dábálaš johtin.
— Dát hal lei johtit doarrás árbevirolaš johtolaga ektui, čállá son.
Easka go ledje johtán njeallje mánu, de jovde láidumiidda davvelis Johkamohki, Stáloluktii. Dáhpáhuvai maid ahte bohccot njulgejedje nuorttas ja vudje Duortnosjávrri rastá vai besse iežaset duovdagiidda.
Got dovdui bahkket eará orohahkii? Got dovdui eamiorruide go bohte “sisabahkkejeaddjit”? Got galgá odne geahččat bággojohtimiid?
Got sáhttá sisafárren sápmelaš čuoččuhit vieruiduvvon vuoigatvuođa? Gos lea riekti dovdat dát lea mu ruoktu?
Vuostálasvuođat čuožžiledje earenomážit go ledje goabbatlágan boazodoalokultuvrrat. Ledje iešguđet vuogit bargat bohccuiguin. Muhtin guovlluin ellet vuostálasvuođat ain. Nugo Deartnás. Doppe diggegoddi galgá mearridit guđemuš sápmelaččain lea boazodoallovuoigatvuohta Vaapsten guovllus. Sii geat ledje doppe ovdal dahje sii geat bákkuin sirdojuvvo dohko.
Stáhta dagahii vuostálasvuođaid, muhto leat sápmelaččat geat leat vuostálaga! Lei bággu sirdit ja lei bággu vuostáiváldit sirdolaččaid.
— Bággojohtin lei vearredahku! Ruoŧa stáhta ii leat goassege ovdal meannudan olbmuid dáinna vugiin. Lea ipmirmeahttun ahte bággojohtimat besse čađahuvvot, dadjá historihkkár Johannes Marainen.
Lohkanárvalus: Ođđajagimánu loahpageažis 2020 almmuhuvvo Elin Anna Labba girji bággojohtimiid birra “Herrarna satte oss hit” (Hearrát bidje min).
Guldalanárvalus Ruoŧa rádios: Lappkok eller slarvsylta. Prográmma stáhta ja sámiid birra ja riikkarájiid rasttildeaddji boazodoalu birra. Buvttadeaddji Sigrid Flensburg
