”Máilmmi boahtte birgema dihte, gáibiduvvo fáhkka sirdin fossiila energiijagálduin bistevaš energiijai ja atomafápmui”
Sunna
Čájalmas Reáktor mii ovdanbukto dás dán eahkeda, lea rašši, gáfat, čáppat ja nohkávaš- dego eallin ieš sáhtta muhtumin leahkit... Alddán siste givssida dát stuora jearaldat; sáhttá go olmmoš gii lea heaggváras leahkit buorre nubbái ja seammas leahkit oskaldaš iežas guovdu?
Anitta Suikkari, bagadalli
Bábir lei čálatgeahttes. Go čohkke-din čálligoahtit vuostaš bihtá, iežan vuostaš teahter oassái. Váttis- ja čielggasvuohta lei áigumuššan. Dihten oba máŋggasat ledje juo oaidnán ollu čájalmasaid ja čájalmas berrelii addit saji dulkomii. Teáhter lea dáidda. Ja mun hálidin čállit juoidá earelágána, sámi gáibidedji gehččiide. Sámi servvodaga hálidin vuođđun. Lean ovdal čállán muitalusaid sámiide eará dáidda surggiid vuođul.
Ođđa áigásaš sápmi ánssaša viido-daga iežas dáidagii ja muitalusaide. Energia- ja minerala ovdaneamit leat hehttehussan sámiárbevirolaš eallinvuogi joatkašuvvamii. Movt mii seailluhit kultuvrramet ja guhte-guoimmámet dego oassin stuoraser-vvodagas mii agistis lea geahččalan min duolbmut. Hálidin ráhkadit psykologalaš čájalmasa man sáhttá loktet eará áigái ja báikái. Gámmer čájalmas gos olbmot lossa dáhpáhu-said siste dorrot vašalaččaiguin.
Dáhpáhus gos soamis geahččá sihke iežas ja nuppi bearrái, dat mii gullo ealima vuođđojurdagii. Teáhter lei ođđa lávdin mu peannái. Ovddidan prošeavta ”Arin” čađa, ođđa čajal-masmálle Davvikalohttas, riegádii ođđa čálus fridja jurddašan málliin. Sihke Árina- “ovttasbarggu” ja dieđusge Mette Brantzeg veahki čađa oaččuimet oaiviliid sihke dáhpáhusaid ja čállosid ektuii, čoahkkaneamiin sihke Guovdageainnu guovssahasaid vuolábealde ja Durtnusleagi eatnon-jálmmis, ovtta jagis. Boađus lea Reáktor.
Kenneth Hætta, čálli
”Olles ealliman lean geahččalan dahkat iežan oasivai máilbmi šáddašii vuoiggalaččan.”
Emmi
Cuoŋománu loahpas. Jahki lei 1986. Mis lei moadde beaivvi fridja maŋŋel guhkes johtimiid čájálmasaimet. Vuodjáimet ijat ija Stáres davas guvlluid. Váibbasvuođamet dihte bisaneimmet njulget jeassaniid ja fanahallat. Go njuikiimet busses olg-gos de arvigođii. Giđa fi inna buhtes arvesavda láktadii min ámadajuid. Bovtii min, nu mii doaivvuimet. Go vuodjáimet fas de gulaimet radios ilgadis lihkohisvuođa birra. Reáktor lei damihan ruožihan bávkkihan. Černobyl!
Dovden iežan duolvvasin, dego mirkoseahkkan mii leappui sakŋasiid oba gorudii. Dieđut maid gullen ledje bastilat dego sivl-lat ja balut stuorrugoahte. Jurdagat jorre oaivvis. Sáhttágo biktasiid goikadit biekka ovddas?
Duostá go olgun vuoigŋat? Livččii go buoret jus ii arvvále? Bággonjuovvan lei ovddas, helikopterat girde duohkkut deike, fi evrridandihte bohcco gorudiid. Varran mii varran ja eanet varra!Moraš luođit čudje belljiin. Nu dat lei...
Reáktor čájálmasain bovden du dál čuovvolit boahtteáigái. Dán geardde lihkohisvuohta lea stuorit go Černobyl goassege lei! Dušše golmmas leat vel báhcán.Gávdno go sis obanassii ge boahttevuohta?Makkar jurdagat olbmo mielas ja sielus jorret go su eallin uhkiduvvo?Gávnnašii go vássánáiggis jeđđehusa ja leago boahtteáigi oba leahkime ge? Sávan dutnje buori geahččan bottu.
Åsa Simma, teáhterhoavda
Giehtačálus: Kenneth Hætta
Bagadallan: Anitta Suikkari
Bagadallanveahkki, giellaveahkki: Emma von Wendt
Lávde-bivttashábmen ja govat Tiina Hauta-aho
Musihkkaráhkadeaddji: Olav Johan Eira
Čuovgahábmen, teaksta: Sami Kultima
Jietnateknihkkár: Mårten Eliasson
Goarru: Hanna Vilen
Snihkkárat: Matti Eklund, Kenny Hansson
Hupmangiel´veahkki: Svea Päviö
Jorgaleadjit sámegillii: Elli Sivi Näkäläjärvi Utsi, Inger Julianne Eira
Ruoŧagillii jorgalan: Ida Lotta Backman
Neavttárat: Sarakka Gaup, Paul Ol Jona Utsi, Elina Israelsson/Anna Åsdell
Diehtojuohkin jorgaleaddji: Inger Gunhild Maria Tapio
Buvttadeaddji: Ellen Marit Labba
Sadjasaš buvttadeadji: Sandra Truedsson
Teáhterhoavda: Åsa Simma
Giitu: Beaivváš Sámi Našunálateáhter, Sten Nyhlén, Ana Yrsa Falenius